Sanoja, osa 1: Älä jännitä, jätä viesti!

Sanoja-sarjan ensimmäisessä osassa Aaltoliikkeen aikakone vie sinut yhdeksänkymmentäluvun alkuun - aikaan, jolloin kännykät eivät olleet taskujen vakiotäytettä, ihmiset eivät "koko ajan" tavoitettavissa - ja puhelinvastaajat olivat kunniapaikalla monissa kodeissa.


ÄLÄ JÄNNITÄ, JÄTÄ VIESTI!

Nostat kuulokkeen korvalle, valitset numeron ja odotat hetken. Puhelinvastaajan iloinen naisääni kertoo: "Soitit Jaanan ja Pertin ihanaan kotiin. Juuri nyt emme voi seurustella kanssasi. Mutta ollaan yhteydessä - ja siihen asti heilutellaan vaikkapa häntiä. Hei!" Hymy leviää kasvoillesi, ja epäusko - onko tällaisiakin puhelinvastaajan tervehdyksiä olemassa?

Tylsän vakiotervehdyksen jaksaa vain harva kuunnella loppuun: "Tämä on Niemisen puhelin­vastaaja. En ole juuri nyt kotona. Äänimerkin jälkeen voit jättää viestin." Sinulle siis kerrotaan persoonattomasti, että soitit vastaajaan (niin kuin et sitä muuten huomaisi), että ei olla paikalla (niin kuin et sitä muuten huomaisi) ja että voit jättää viestin (niin kuin et sitä muuten huomaisi).

Lyhyeen saattaa katketa myös tämän viestin kuuntelu, ellei satu tietämään Jarmoa todelliseksi irvileuaksi: "Olet soittanut Jarmon maksulliseen vastaajapalveluun, hinta vain ja ainoastaan 11 markkaa 99 penniä plus ppm...". Tampereella asuva puhelinvastaajan omistaja on kääntänyt rahavirran toisinpäin: "Onneksi olkoon! Valitsemasi numero on voittanut sinulle pääpalkinnon. Lunastaaksesi rahat soita myöhemmin uudestaan...".

Monet keventävät tervehdystään nimeämällä asioita uudestaan. Puhelinvastaajasta tulee höpöttäjä, kotikuuntelija tai Riitan sihteeri, äänimerkistä piippi tai äännähdys ja käsipuhelimesta käpäläpuhelin. Sillä välin kun suurin osa ihmisistä ei ole "juuri nyt tavattavissa", löytyvät muut mistä milloinkin: "mä viiletän tuolla maailmalla", "en ole tässä, vaan ties missä" tai "ollaan luultavasti ulkona tai sitten muuten vaan pihalla".

Jotkut ovat nopeita: "Hei, tässä Ulla, jätä viestisi.", toiset tosi nopeita: "Timppa, moro!". Vikkelä mies on uimari Antti Kasviokin, jonka vastaaja kehottaa lakonisesti: "Älä jännitä, jätä viesti!"

Pitkän puhelinvastaajatervehdyksen klassikoihin kuuluu taitelija M. A. Nummisen tervehdys, joka aikoinaan informoi soittajaa kuudella kielellä - suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, esperantoksi ja venäjäksi! "Monet soittivat minulle vain kuullakseen puhelinvastaaja­ni. Jos satuin itse vastaamaan, olivat soittajat kovasti pettyneitä.", muistelee Numminen, Suomen ensimmäisiä puhelinvastaajan käyttäjiä muuten.

Matkatkaamme lopuksi puhelinlankoja pitkin ison meren taakse, jossa Nummisen kollega Bruce Springsteen esittää vastaajassaan ehkä rajumman rockin kuin mitä on päätynyt yhdellekään hänen levyistään: "Ain't nobody home/ to come to the telephone/ I don't know when I'm coming back/ if you've got something to say you better spit it out now" (ei oo ketään kotona/ vastaamassa puhelimeen/ enkä tiedä milloin tuun/ jos sulla on jotain sanottavaa, kakista se ulos nyt).

(1990-luku)

Photo: Sami Feiring, Location: Alppiharju, Helsinki, Finland.

Kirjallisuuskalenteri - mikä, miksi, miten?

Kirjallisuuskalenteri sisältää kirjallisuusaiheiset yleisötilaisuudet, seminaarit, messut ja festivaalit, teemapäivät ja tempaukset, kirjoituskilpailut, valikoidusti myös tv- ja radio-ohjelmat, kurssit, merkkipäivät ja muutkin kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat.

***

Kirjallisuuskalenterin täyttäessä puolitoista kuukautta on aika vastata muutamaan Usein Kysyttyyn Kysymykseen.


MIKÄ?

Kirjallisuuskalenterissa julkaistaan kirjallisuuteen (lähinnä kaunokirjallisuuteen) liittyviä tapahtumia. Sen tarkoituksena on palvella muun muassa kirjallisuuden parissa toimivia ja kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä niin tapahtumista tiedottamiseen kuin tiedon saamiseen.

Kalenterin sisältöä ovat kirjallisuusaiheiset yleisötilaisuudet, seminaarit, messut ja festivaalit, teemapäivät ja tempaukset, kirjoituskilpailut, valikoidusti myös tv- ja radio-ohjelmat, kurssit, merkkipäivät ja muutkin kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat.


MIKSI?

Käyn itse paljon kirjallisuusaiheisissa tapahtumissa ja olin jo pitkään toivonut, että saatavilla olisi kirjallisuustapahtumien kalenteri - ei sekalaisina eri puolille siroteltuina palasina, vaan tiedot koottuina yhteen paikkaan. Viime vuoden puolella ehdotinkin kalenterin ylläpitoa eräälle sivustolle, joka olisi ollut minua luontevampi taho sen pitäjäksi. He eivät kuitenkaan tarttuneet ideaan, joten kun avasin oman blogin, liitin kalenterin osaksi sitä.

Kalenterin tarkoituksena on toimia paikkana, josta kirjallisuustapahtumien tiedot on saatavilla keskitetysti. Kalenterin pyrkimyksenä on edistää kirjallisuustapahtumia koskevan tiedon leviämistä ja toimia kätevänä tiedon lähteenä tietoa kaipaaville.


MITEN ILMOITAN TAPAHTUMAN KIRJALLISUUSKALENTERIIN?

1. Tarkista ensin, ettei tapahtuma jo ole kalenterissa.
2. Muotoile teksti mielellään valmiiksi kalenterissa julkaistavaan muotoon (ks. malli kalenterista)
3. Varmista, että tiedoissa on mukana
- tapahtuman päivämäärä ja kellonaika
- tapahtuman nimi (tms.)
- luonnehdinta tapahtuman luonteesta (jos ei ilmene tapahtuman nimestä), mahdollinen ohjelma, esiintyjät yms.
- tapahtumapaikka: paikan nimi, katuosoite, paikkakunta
- jos tilaisuuteen on pääsymaksu, laita mukaan tieto sen suuruudesta
- mieluusti myös internet-sivuston osoite, josta on saatavilla lisätietoja tapahtumasta ja/tai sen järjestäjästä
4. Lue teksti läpi ja tarkista tiedot.
5. Lähetä tiedot sähköpostitse osoitteella sami . feiring ¤ welho . com (korvaa ¤ merkillä @ ja poista välilyönnit).

Kirjallisuuskalenteri päivittyy useita kertoja viikossa, tarvittaessa päivittäin. Tapahtumat valitaan toimituksellisin perustein ja toimituksella on oikeus muokata lähetettyä aineistoa.


PALAUTE

Kiitos tähänastisesta Kirjallisuuskalenteria koskevasta palautteesta! Palaute on jatkossakin tervetullutta sähköpostiini tai blogin kommenttilaatikkoon.


Photo: Sami Feiring; Location: Torkkelinmäki, Helsinki.

Watching the Wheels

Jan Erola antoi Metro-lehden tämänpäiväisessä kolumnissaan kestävän neuvon rock-tähteydestä haaveileville: "Älä luovu päivätöistä. Eläkkeelle asti et muusikkona elä."

Erolaa komppasi tänään pankkiautomaatilla edelläni asioinut muusikko, joka ei aikoinaan epäröinyt esitellä rahavarojaan televisiossa. Nyt hän olisi nostanut tililtään 40 euroa. Boheemin taiteilijan pankkiautomaattiin jättämä kuitti kertoi tähden sammuneen: "TAPAHTUMA HYLÄTTY. TILIN KATE EI RIITÄ. TILILTÄ NOSTETTAVISSA 5,27 EURO."

Mutta ovat ne jotkut toppuuttelijat olleet totaalisen väärässäkin. John Lennonin Mimi-täti, jonka luona John asui merkittävän osan lapsuuttaan, varoitti kitarastaan liiaksi innostunutta poikaa: "Kyllähän se kitaransoitto harrastuksesta käy, mutta et sinä koskaan tule sillä elantoasi ansaitsemaan." Myöhemmin kun Lennon oli musiikillaan noussut maailmanmaineeseen, hän antoi Mimille lahjaksi hopeisen tarjottimen, johon kyseiset sanat oli kaiverrettu.

Chuc Mung Nam Moi!

Photo: Sami Feiring; Location: Helsinki.

Viisitoista omaa

Oman elämäni puutarhuri. Viherpeukalo keskellä kämmentä.

Kodittoman unelmilla vain taivas kattona.

Kyllä valtio vähäosaisensa vaatettaa: silmälaput ja pakkopaita.

Poliittisen broilerin painajainen: kananlento.

Ääni vaimenee uurnassa.

Kun poliitikot kompastuvat, sotilaat kaatuvat.

Vapaudensoihtu kärventää.

Kahvikuppeja vasenkätisille, siitähän markkinoinnissa on kyse.

Valheesta maksetaan enemmän. Totuus on kutsumusala.

Koivisto nimitti lehtimiehiä sopuleiksi. Hyeenat nauroivat.

Jo viinapullon kaulasta löydät kierteen. Alaspäin jatkaessasi päädyt pohjalle.

Kynä ja paperia. Maailmankaikkeus käsissäni.

Äänekkäimmät huutomerkit ovat epäilyttävimpiä kysymysmerkkejä.

Otsonikerroksessa porsaan reikä.

Jumala antaa pirulle siivet.

Etsikää viisautta. Löytäjä saa pitää.

Sami Feiring


Tulossa: Viisitoista vierasta – aforismeja, jotka olisin halunnut itse kirjoittaa


Photo: Sami Feiring; Location: Alppiharju, Helsinki

Oon ehtinyt jo unohtaa sen

Väitti sen olevan 42. Minä uskon enemmän ihmiseen:

Elämän tarkoitus on elää muitten ihmisten kanssa niin, että tuottaa heille aina joskus iloa, eikä kamalan usein surua; ja että yrittää ystäviensä kanssa ymmärtää, mikä tässä elämässä on oikein ja mikä väärin. (Antti Eskola)

Elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä. (Aki Kaurismäki)

Voi rakkaat lapset, minä en tiedä. (Hannu Salama)

Hallita elämä. Toteutua yksilönä, yhteiseksi hyväksi. (Pekka Saaristo)

Espoon Eestinkallion koulun 3A-luokan oppilaat olivat syksyllä 1993 lähettäneet kysymyksen elämän tarkoituksesta noin sadalle suomalaiselle viisaalle. Vastauksia saatiin kuudeltakymmeneltäyhdeltä - heidän joukossaan Eskola, Kaurismäki ja Salama -, joiden vastaukset julkaistiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 22.1.1994. Vastausten pohjalta julkaistiin myös kirja Elämän tarkoitus! (1995). Pekka Saaristo intoutui miettimään elämän tarkoituksen sanallista asua luettuaan kuukausiliitteen artikkelin. Saariston kiteytys on hänen kahdentoista vuoden pohdintojensa tulos. Sitä ei ole aiemmin julkaistu.

Photo: Sami Feiring; Location: Southern Helsinki

Vieraskirja / Guest Book

Sana on vapaa mutta kahlittu.

Hör av dig.

Speak out!

Aaltoliike-blogi

Tutkimusmatkailua sanan, kuvan ja äänen maailmassa. Faktaa ja fiktiota yhdeksältä ilmansuunnalta.

(täydennetään myöhemmin)