Aaltoliike

Suomen presidentinvaalit

2010-06-11T17:52:00.009+03:00

(kesken * under construction)

PRESIDENTINVAALIT 2006

		1. kierros	2. kierros
TARJA HALONEN	SDP	46,3 %	51,8 %
Sauli Niinistö	Kokoomus	24,1 %	48,2 %
Matti Vanhanen	Keskusta	18,6 %
Heidi Hautala	Vihreät	3,5 %
Timo Soini	Perussuomalaiset	3,4 %
Bjarne Kallis	Kristillisdemokraatit	2,0 %
Henrik Lax	RKP	1,6 %
Arto Lahti	valitsijayhdistys	0,4 %

* Eva Biaudet oli Henrik Laxin vastaehdokas RKP:n jäsenäänestyksessä presidenttiehdokkaasta.

* Vasemmistolainen Ilkka Tillanen yritti ehdokkaaksi valitsijayhdistys Utopia 2006:n avulla, mutta kannattajakortteja kertyi liian vähän eikä hän voinut siksi osallistua vaaleihin.

PRESIDENTINVAALIT 2000

		1. kierros	2. kierros
TARJA HALONEN	SDP	40,0 %	51,6 %
Esko Aho	Keskusta	34,4 %	48,4 %
Riitta Uosukainen	Kokoomus	12,8 %
Elisabeth Rehn	RKP	7,9 %
Heidi Hautala	Vihreä liitto	3,3 %
Ilkka Hakalehto	Perussuomalaiset	1,0 %
Risto Kuisma	Remonttiryhmä	0,6 %

* Paavo Väyrynen oli Esko Ahon vastaehdokkaana Keskustan presidenttiehdokkaan esivaalissa. Aho sai äänistä 64,2 %, Väyrynen 35,8 %.

PRESIDENTINVAALIT 1994

		1. kierros	2. kierros
MARTTI AHTISAARI	SDP	25,9 %	53,9 %
Elisabeth Rehn	RKP	22,0 %	46,1 %
Paavo Väyrynen	Keskusta	19,5 %
Raimo Ilaskivi	Kokoomus	15,2 %
Keijo Korhonen	valitsijayhdistys	5,8 %
Claes Andersson	Vasemmistoliitto	3,8 %
Pertti Virtanen	valitsijayhdistys	3,0 %
Eeva Kuuskoski	valitsijayhdistys	2,6 %
Toimi Kankaanniemi	SKL	1,0 %
Sulo Aittoniemi	SMP	1,0 %
Pekka Tiainen	valitsijayhdistys	0,2 %

Puolueista kolme järjesti ehdokkaan valitsemiseksi esivaalin:

SDP

Martti Ahtisaari 61,2 %

Kalevi Sorsa 34,4 &

Pirkko Työläjärvi 2,1 %

Sakari Knuuttila 0,6 %

Kokoomus

Raimo Ilaskivi 71,1 %

Pertti Salolainen 28,9 %

Keskusta

Paavo Väyrynen 72,8 %

Hannele Pokka 27,2 %

PRESIDENTINVAALIT 1988

		Suoran kansanvaalin tulokset	Valitsijamiesten vaalit	Valitsijamiesten suorittaman vaalin 1. kierros	Valitsijamiesten suorittaman vaalin 2. kierros
MAUNO KOIVISTO	SDP, SMP, Pro Koivisto ja Åländsk Samling	48,90 %	46,60 % äänistä * 144 valitsijamiestä	144	189
Paavo Väyrynen	Keskusta	20,57 %	21,70 % * 68	68	68
Harri Holkeri	Kokoomus	18,43 %	20,20% * 63	63	26
Kalevi Kivistö	Liike 88	10,67 %	9,61% * 26	26	18
Jouko Kajanoja	Demokraattinen Vaihtoehto	1,44 %	1,89% * 0	0	0

PRESIDENTINVAALIT 1982

		Ääniosuus	Valitsijamiehiä	Valitsijamiesten suorittaman vaalin 1. kierros	Valitsijamiesten suorittaman vaalin 2. kierros
MAUNO KOIVISTO	SDP	43,1 %	144	145	167
Harri Holkeri	Kokoomus	18,7 %	58	58	58
Johannes Virolainen	Keskustapuolue	16,8 %	53	53	53
Kalevi Kivistö	SKDL	11,0 %	32	32	11
Jan-Magnus Jansson	RKP	3,8 %	11	11	11
Veikko Vennamo	SMP	2,3 %	1	1	--
Raino Westerholm	SKL	1,9 %	0
Helvi Sipilä	LKP	1,8 %	1	1	1
ei asetettua ehdokasta	Åländsk Samling	0,3 %	1

* Perustuslaillisella Oikeistopuolueella ei ollut asetettua ehdokasta, mutta liputtivat Mauno Koiviston puolesta. Saivat äänistä 0,2%.

* Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue tuki Raino Westerholmin valintaa ja sai 994 ääntä (0,0%).

* Mirjam Vire-Tuominen oli Kivistön vastaehdokas SKDL:n valitessa presidenttiehdokastaan. Kivistö voitti äänin 39–7.

* Ahti Karjalainen oli Virolaisen vastaehdokkaana keskustapuolueen valitessa presidenttiehdokastaan Kuopion puoluekokouksessa 23.11.1981. Virolainen voitti äänin 2666–1365.

*****************************************************************************************************

Kaikki jo sanottu?

2010-01-09T09:16:00.013+02:00

”Kaikki on jo sanottu” on tuttu hoku kirjoittajien keskuudessa. Väite on toki tietyssä mielessä pitkälti tosi, mutta liian usein sillä myös perustellaan tuoreen sanottavan puutetta omassa tai muiden tekstissä. Kaikkea ei ole aiemmin sanottu ja vanhojakin asioita voidaan sanoa uusin ja oivaltavin tavoin.

Ajatusta ovat eri näkökulmista tarkastelleet useat aforistikot.

Kaikki jo sanottu mutta ei kaikille. (Eero Suvilehto)

Kaikki jo sanottu, mutta ei vielä kuultu. (Sami Feiring)

Kaikki on jo sanottu? On puhuttava jostakin muusta. (Arto Seppälä)

Kaikki on jo ennen sanottu ja sekin on jo ennen sanottu. (Raimo Koivistoinen)

Piru periköön sen, joka on ennen ajatellut minun ajatukseni - kukahan saakeli senkin on jo sanonut. (Kalervo Tuukkanen)

Joka ensimmäisenä sanoi "kaikki on jo sanottu" tuli lausuneeksi jotain uutta. (Giovanni Soriano)

Kukaan ei voi sanoa sellaista, mitä ei jo olisi sanottu. Mutta jokaiselle on suotu huvi keksiä ruuti uudestaan. (Toini Havu)

Jos me välähdykseltä näemme jonkin totuuden ja luulemme keksineemme jonkin uuden viisauden, voimme olla varmat, että sadat tahi tuhannet ovat sen ennen meitä keksineet satojen, ehkäpä tuhansien vuosien kuluessa. (Maria Jotuni)

Tyhjä paperi. Olin kirjoittanut siihen kaiken, mitä kukaan ei ollut koskaan ennen kirjoittanut. (Juhani Mäkelä)

Ehkä kaikki inhimillinen ajattelu on loppujen lopuksi vain kuolleiden ajatusten sielunvaellusta. (Antti Pelttari)

Hipaisenko vainajien unia kun näitä ajatuksia ilmestyy? (Anne Hänninen)

Ei ole uusia ajatuksia, vain uusia lauseita. (Heikki Morgan Hämäläinen)

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. (Saarnaaja 1: 9)

Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta, on sitäkin ollut jo muinoin, kauan ennen meitä. (Saarnaaja 1: 10)

Aina kirjoittaessani jonkin lauseen pelkään syyllistyväni plagiointiin, sillä kaikki on jo kirjoitettu kertaalleen. (Žarko Petan)

Kaikki on jo sanottu, mutta kaikkea ei ole vielä annettu ilmi. (S. J. Lec)

Kaikki on jo kirjoitettu, muttei onneksi vielä ajateltu. (S. J. Lec)

Kaikki on jo kirjoitettu. Kirjailijoiden tehtäväksi on jäänyt vain nyanssien hiominen. Kova onni, varsinkin suurten yleistysten aikana. (S. J. Lec)

Kaikki viisaus on jo ennen ajateltua; täytyy vain yrittää ajatella se uudestaan. (Goethe)

Kaikki suuret ajatukset ovat periytyneet meille, jotta ajattelisimme ne uudestaan. (V. A. Koskenniemi)

ajatellessani elän lainavaroilla
omavaraiseksi tuskin kukaan pääsee
(Mikko Kivekäs)

Ajattelusta puheen ollen: pystyttäkää muistomerkki bumerangin keksijälle. (Viljo Römpötti)

Nullum est iam dictum, quod non sit dictum prius. (Terentius)
(Nykyään ei sanota mitään, mitä ei olisi sanottu aiemmin.)

Photo: Sami Feiring, Location: Kallio, Helsinki, Finland

Sanoja, osa 1: Älä jännitä, jätä viesti!

2007-06-08T23:04:00.000+03:00

Sanoja-sarjan ensimmäisessä osassa Aaltoliikkeen aikakone vie sinut yhdeksänkymmentäluvun alkuun - aikaan, jolloin kännykät eivät olleet taskujen vakiotäytettä, ihmiset eivät "koko ajan" tavoitettavissa - ja puhelinvastaajat olivat kunniapaikalla monissa kodeissa.

ÄLÄ JÄNNITÄ, JÄTÄ VIESTI!

Nostat kuulokkeen korvalle, valitset numeron ja odotat hetken. Puhelinvastaajan iloinen naisääni kertoo: "Soitit Jaanan ja Pertin ihanaan kotiin. Juuri nyt emme voi seurustella kanssasi. Mutta ollaan yhteydessä - ja siihen asti heilutellaan vaikkapa häntiä. Hei!" Hymy leviää kasvoillesi, ja epäusko - onko tällaisiakin puhelinvastaajan tervehdyksiä olemassa?

Tylsän vakiotervehdyksen jaksaa vain harva kuunnella loppuun: "Tämä on Niemisen puhelinvastaaja. En ole juuri nyt kotona. Äänimerkin jälkeen voit jättää viestin." Sinulle siis kerrotaan persoonattomasti, että soitit vastaajaan (niin kuin et sitä muuten huomaisi), että ei olla paikalla (niin kuin et sitä muuten huomaisi) ja että voit jättää viestin (niin kuin et sitä muuten huomaisi).

Lyhyeen saattaa katketa myös tämän viestin kuuntelu, ellei satu tietämään Jarmoa todelliseksi irvileuaksi: "Olet soittanut Jarmon maksulliseen vastaajapalveluun, hinta vain ja ainoastaan 11 markkaa 99 penniä plus ppm...". Tampereella asuva puhelinvastaajan omistaja on kääntänyt rahavirran toisinpäin: "Onneksi olkoon! Valitsemasi numero on voittanut sinulle pääpalkinnon. Lunastaaksesi rahat soita myöhemmin uudestaan...".

Monet keventävät tervehdystään nimeämällä asioita uudestaan. Puhelinvastaajasta tulee höpöttäjä, kotikuuntelija tai Riitan sihteeri, äänimerkistä piippi tai äännähdys ja käsipuhelimesta käpäläpuhelin. Sillä välin kun suurin osa ihmisistä ei ole "juuri nyt tavattavissa", löytyvät muut mistä milloinkin: "mä viiletän tuolla maailmalla", "en ole tässä, vaan ties missä" tai "ollaan luultavasti ulkona tai sitten muuten vaan pihalla".

Jotkut ovat nopeita: "Hei, tässä Ulla, jätä viestisi.", toiset tosi nopeita: "Timppa, moro!". Vikkelä mies on uimari Antti Kasviokin, jonka vastaaja kehottaa lakonisesti: "Älä jännitä, jätä viesti!"

Pitkän puhelinvastaajatervehdyksen klassikoihin kuuluu taitelija M. A. Nummisen tervehdys, joka aikoinaan informoi soittajaa kuudella kielellä - suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, esperantoksi ja venäjäksi! "Monet soittivat minulle vain kuullakseen puhelinvastaajani. Jos satuin itse vastaamaan, olivat soittajat kovasti pettyneitä.", muistelee Numminen, Suomen ensimmäisiä puhelinvastaajan käyttäjiä muuten.

Matkatkaamme lopuksi puhelinlankoja pitkin ison meren taakse, jossa Nummisen kollega Bruce Springsteen esittää vastaajassaan ehkä rajumman rockin kuin mitä on päätynyt yhdellekään hänen levyistään: "Ain't nobody home/ to come to the telephone/ I don't know when I'm coming back/ if you've got something to say you better spit it out now" (ei oo ketään kotona/ vastaamassa puhelimeen/ enkä tiedä milloin tuun/ jos sulla on jotain sanottavaa, kakista se ulos nyt).

(1990-luku)

Photo: Sami Feiring, Location: Alppiharju, Helsinki, Finland.

Kirjallisuuskalenteri - mikä, miksi, miten?

2007-02-28T19:32:00.001+02:00

Kirjallisuuskalenteri sisältää kirjallisuusaiheiset yleisötilaisuudet, seminaarit, messut ja festivaalit, teemapäivät ja tempaukset, kirjoituskilpailut, valikoidusti myös tv- ja radio-ohjelmat, kurssit, merkkipäivät ja muutkin kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat.

***

Kirjallisuuskalenterin täyttäessä puolitoista kuukautta on aika vastata muutamaan Usein Kysyttyyn Kysymykseen.

MIKÄ?

Kirjallisuuskalenterissa julkaistaan kirjallisuuteen (lähinnä kaunokirjallisuuteen) liittyviä tapahtumia. Sen tarkoituksena on palvella muun muassa kirjallisuuden parissa toimivia ja kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä niin tapahtumista tiedottamiseen kuin tiedon saamiseen.

Kalenterin sisältöä ovat kirjallisuusaiheiset yleisötilaisuudet, seminaarit, messut ja festivaalit, teemapäivät ja tempaukset, kirjoituskilpailut, valikoidusti myös tv- ja radio-ohjelmat, kurssit, merkkipäivät ja muutkin kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat.

MIKSI?

Käyn itse paljon kirjallisuusaiheisissa tapahtumissa ja olin jo pitkään toivonut, että saatavilla olisi kirjallisuustapahtumien kalenteri - ei sekalaisina eri puolille siroteltuina palasina, vaan tiedot koottuina yhteen paikkaan. Viime vuoden puolella ehdotinkin kalenterin ylläpitoa eräälle sivustolle, joka olisi ollut minua luontevampi taho sen pitäjäksi. He eivät kuitenkaan tarttuneet ideaan, joten kun avasin oman blogin, liitin kalenterin osaksi sitä.

Kalenterin tarkoituksena on toimia paikkana, josta kirjallisuustapahtumien tiedot on saatavilla keskitetysti. Kalenterin pyrkimyksenä on edistää kirjallisuustapahtumia koskevan tiedon leviämistä ja toimia kätevänä tiedon lähteenä tietoa kaipaaville.

MITEN ILMOITAN TAPAHTUMAN KIRJALLISUUSKALENTERIIN?

1. Tarkista ensin, ettei tapahtuma jo ole kalenterissa.
2. Muotoile teksti mielellään valmiiksi kalenterissa julkaistavaan muotoon (ks. malli kalenterista)
3. Varmista, että tiedoissa on mukana
- tapahtuman päivämäärä ja kellonaika
- tapahtuman nimi (tms.)
- luonnehdinta tapahtuman luonteesta (jos ei ilmene tapahtuman nimestä), mahdollinen ohjelma, esiintyjät yms.
- tapahtumapaikka: paikan nimi, katuosoite, paikkakunta
- jos tilaisuuteen on pääsymaksu, laita mukaan tieto sen suuruudesta
- mieluusti myös internet-sivuston osoite, josta on saatavilla lisätietoja tapahtumasta ja/tai sen järjestäjästä
4. Lue teksti läpi ja tarkista tiedot.
5. Lähetä tiedot sähköpostitse osoitteella sami . feiring ¤ welho . com (korvaa ¤ merkillä @ ja poista välilyönnit).

Kirjallisuuskalenteri päivittyy useita kertoja viikossa, tarvittaessa päivittäin. Tapahtumat valitaan toimituksellisin perustein ja toimituksella on oikeus muokata lähetettyä aineistoa.

PALAUTE

Kiitos tähänastisesta Kirjallisuuskalenteria koskevasta palautteesta! Palaute on jatkossakin tervetullutta sähköpostiini tai blogin kommenttilaatikkoon.

Photo: Sami Feiring; Location: Torkkelinmäki, Helsinki.

Watching the Wheels

2007-02-15T22:38:00.000+02:00

Jan Erola antoi Metro-lehden tämänpäiväisessä kolumnissaan kestävän neuvon rock-tähteydestä haaveileville: "Älä luovu päivätöistä. Eläkkeelle asti et muusikkona elä."

Erolaa komppasi tänään pankkiautomaatilla edelläni asioinut muusikko, joka ei aikoinaan epäröinyt esitellä rahavarojaan televisiossa. Nyt hän olisi nostanut tililtään 40 euroa. Boheemin taiteilijan pankkiautomaattiin jättämä kuitti kertoi tähden sammuneen: "TAPAHTUMA HYLÄTTY. TILIN KATE EI RIITÄ. TILILTÄ NOSTETTAVISSA 5,27 EURO."

Mutta ovat ne jotkut toppuuttelijat olleet totaalisen väärässäkin. John Lennonin Mimi-täti, jonka luona John asui merkittävän osan lapsuuttaan, varoitti kitarastaan liiaksi innostunutta poikaa: "Kyllähän se kitaransoitto harrastuksesta käy, mutta et sinä koskaan tule sillä elantoasi ansaitsemaan." Myöhemmin kun Lennon oli musiikillaan noussut maailmanmaineeseen, hän antoi Mimille lahjaksi hopeisen tarjottimen, johon kyseiset sanat oli kaiverrettu.

Chuc Mung Nam Moi!

Photo: Sami Feiring; Location: Helsinki.

Viisitoista omaa

2007-02-07T20:04:00.001+02:00

Oman elämäni puutarhuri. Viherpeukalo keskellä kämmentä.

Kodittoman unelmilla vain taivas kattona.

Kyllä valtio vähäosaisensa vaatettaa: silmälaput ja pakkopaita.

Poliittisen broilerin painajainen: kananlento.

Ääni vaimenee uurnassa.

Kun poliitikot kompastuvat, sotilaat kaatuvat.

Vapaudensoihtu kärventää.

Kahvikuppeja vasenkätisille, siitähän markkinoinnissa on kyse.

Valheesta maksetaan enemmän. Totuus on kutsumusala.

Koivisto nimitti lehtimiehiä sopuleiksi. Hyeenat nauroivat.

Jo viinapullon kaulasta löydät kierteen. Alaspäin jatkaessasi päädyt pohjalle.

Kynä ja paperia. Maailmankaikkeus käsissäni.

Äänekkäimmät huutomerkit ovat epäilyttävimpiä kysymysmerkkejä.

Otsonikerroksessa porsaan reikä.

Jumala antaa pirulle siivet.

Etsikää viisautta. Löytäjä saa pitää.

Sami Feiring

Tulossa: Viisitoista vierasta – aforismeja, jotka olisin halunnut itse kirjoittaa

Photo: Sami Feiring; Location: Alppiharju, Helsinki

Oon ehtinyt jo unohtaa sen

2007-01-16T21:23:00.000+02:00

Väitti sen olevan 42. Minä uskon enemmän ihmiseen:

Elämän tarkoitus on elää muitten ihmisten kanssa niin, että tuottaa heille aina joskus iloa, eikä kamalan usein surua; ja että yrittää ystäviensä kanssa ymmärtää, mikä tässä elämässä on oikein ja mikä väärin. (Antti Eskola)

Elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä. (Aki Kaurismäki)

Voi rakkaat lapset, minä en tiedä. (Hannu Salama)

Hallita elämä. Toteutua yksilönä, yhteiseksi hyväksi. (Pekka Saaristo)

Espoon Eestinkallion koulun 3A-luokan oppilaat olivat syksyllä 1993 lähettäneet kysymyksen elämän tarkoituksesta noin sadalle suomalaiselle viisaalle. Vastauksia saatiin kuudeltakymmeneltäyhdeltä - heidän joukossaan Eskola, Kaurismäki ja Salama -, joiden vastaukset julkaistiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 22.1.1994. Vastausten pohjalta julkaistiin myös kirja Elämän tarkoitus! (1995). Pekka Saaristo intoutui miettimään elämän tarkoituksen sanallista asua luettuaan kuukausiliitteen artikkelin. Saariston kiteytys on hänen kahdentoista vuoden pohdintojensa tulos. Sitä ei ole aiemmin julkaistu.

Photo: Sami Feiring; Location: Southern Helsinki

Vieraskirja / Guest Book

2007-01-16T20:54:00.000+02:00

Sana on vapaa mutta kahlittu.

Hör av dig.

Speak out!

Aaltoliike-blogi

2007-01-16T20:30:00.000+02:00

Tutkimusmatkailua sanan, kuvan ja äänen maailmassa. Faktaa ja fiktiota yhdeksältä ilmansuunnalta.

(täydennetään myöhemmin)